Sori enpä ole tänne juuri kirjoitellut. Kaikki kun on vähän mitäänsanomatonta nyt. En laihdu, läskit on ja pysyy vaikka miten yrittäisi. Oksentamista ei pysty lopettamaan. Onneksi maanantaina on psykiatrille aika. Tiedä sitten auttaako se mitään, kokeillaan nyt kuitenkin...
Yo-kirjoitukset on ohi ja elän jossain ihme tyhjiössä ja mietin että mitähän sitä nyt tekisi. Eilen olin työhaastattelussa ja sain paikan, mutta kyseessä on melko paska työ joten en tiedä kuinka pitkään jaksan siellä. Onneksi yksi kaveri on myös tulossa sinne.
Vituttaa koska tänään olisi pitänyt lähteä baariin juhlimaan mutta ei siitä tullutkaan mitään. Olisin kaivannut välillä jotain irtiottoa, ajatusten nollausta... Tänään menen kuitenkin kaupungille entisen parhaan ystäväni kanssa johon meni vuosi sitten välit poikki, mutta nyt ollaan taas jonkinlaisissa väleissä... hän on kyllä muuttunut ihan kamalasti. Tuntuu ettäse olis koko ajan kännissä tai jotain, selittää ihan ihme juttuja ja saattaa yhtäkkiä halata tai nostaa ilmaan (mua se ei kyllä jaksanut kun viimeeksi yritti!).
Masentaa ja ahdistaa ja päivät menee kaloreita/ruokaa/läskejäni miettiessä ja peilin edessä pyöriessä, pakotan itseni raahautumaan lenkille, uimaan tai kuntosalille, mutta on niin turhauttavaa lähteä koska mitään tuloksia ei synny!!! MÄ EN LAIHDU. En tiedä mitä vittua tekisin, mikä on vialla, itkettää vaan koska en kestä elää tässä ruumissa. Ja mun vartalo estää mua olemasta onnellinen ja saavuttamasta unelmiani, se pilaa mun elämän!! Haluan eroon tästä läskivuoresta joka peittää siroja luita ja hautaa ja hukuttaa mut alleen ja tekee musta erittäin onnettoman ja surullisen.
Samaistun niin hyvin tähän kirjoitukseen! Kaikki vaan on ja koko laihdutustouhu tuntuu turhalta. :(
VastaaPoistaMut kyllä sä pääset vielä unelmiesi kroppaan. <3
Tuo kaikki kuulostaa niin tutulta.
VastaaPoistaTiedän myös, mitä tarkoitat tyhjiössä elämisellä. Itselläni on vielä maanantainakin yo-koe mutta silti on jotenkin tosi tyhjä ja irrallinen olo. Pitäisi koko ajan olla joku päämäärä tai välietappi, mitä kohti mennä. Toisaalta taas ei samalla jaksaisi yhtään mitään.
Ja sä olet tiedätkös tosi kaunis tuollaisena. <3
Ei ole vielä kaikki ohi, kun maanantaina on ranska. Enkä tiedä tuloksiakaan, koska unohdin katsoa äidinkielen tulokset, mutta maanantaina näen ne sitten.
VastaaPoistaAuts tuo sun enkku, mä sain tasan samat pisteet syksyllä ja senpä takia keväällä päätinkin korottaa, kun se niin pienestä jäi kiinni. Olen kyllä melko varma, että ei se E:hen nouse.
On melko helpottavaa, että muilla on samanlaisia tuntemuksia, koska sitten ainakin tietää, ettei ole yksin, vaikka ehkä tuntuukin siltä, että on. Ja sekin olisi hienoa, että jos vaikka sä ja mä päädyttäis molemmat Helsinkiin.^^
En mäkään ole koskaan varsinaista paniikkikohtausta saanut, mutta tuo kyllä vastasi aika paljon sellaista. En osaa kuvitella, miten vaikeaa niillä on, jotka kärsii oikeasti siitä paniikkihäiriöstä. Muutamalla tutulla on ja se on toisinaan ilmeisesti aika inhottavaa, kun se voi iskeä
koska tahansa.
Piristit kommentillasi, kiitos.
Nyt tiedän englannin tulokset ja tilanne on sama kuin sulla ja sama kuin viime syksynä. Eli pisteitä 244 ja M:ään jää.
VastaaPoistarakas coco, missä olet? kai kaikki on hyvin? <3 olen huolissani.
VastaaPoistahttp://takemetothemoonplz.blogspot.com/
VastaaPoistaJouduin muuttaamaaan