torstai 25. helmikuuta 2010

Respect yourself, put down the fork


Äikän yo-kokeesta tuli paremmat pisteet kuin odotin, mutta enkku oli normaalia tasoani alempana. Olen edelleen kipeä, ei lähde ääntä. En uskalla mennä uimaan etten ole huomenna kipeämpi kun pitää mennä Helsinkiin.

Asiat on nyt niin että minulla on lähete nuorisopsykiatrian polille. Tänään pitäisi uskaltaa varata aika verikokeisiin ja hammaslääkäriin. Miten mä nyt sinnekin saisin soitettua? Pelottaa ihan kamalasti miten tässä käy. Olisi ehkä pitänyt miettiä asioita tarkemmin. En halua että mua aletaan punnitsemaan. Haluan vain oksentamisesta eroon! Haluan laihtua, haluan lopettaa syömisen ettei tarvitse oksentaa.

Tää on ihan kamala solmu ja samaan aikaan tuntuun että miksi edes menisin nupolle, eihän mulla mitään vakavaa ongelmaa ole. En tiedä mitä pitäisi ajatella. Eniten pelkään että vanhemmat kuulevat tästä ja sitten helvetti olisi irti. Tiedän että niillä on vaitiolovelvollisuus, mutta pelottaa silti.

4 kommenttia:

  1. Vaikka sua kuinka pelottaa, muista ettei ne tuomitse sua! Soita ihan rohkeasti vaan ja laita asiat järjestykseen, niin huomaat että kaikki on jo paremmin:)
    Tsemppihaleja sulle, kyllä sä pystyt siihen!<3

    VastaaPoista
  2. voi, sä olet vieläkin kipeä... toivon, että paranet pian.
    ja tiedän, että tämä on kuulostaa tyhmältä, mutta ota kaikki apu vastaan, mitä tarjotaan! ♥
    sulla olis niin paljon parempi olo.
    ja jos sanot niille ammattilaisille jotain, niillä on ihan tosi se vaitiolovelvollisuus. Niillä ei ole mitään asiaa kertoa sun vanhemmille, ei mitään oikeutta. Tää on sun elämä, ei vanhempien.
    Annan sulle ison halin, jookos. :) Paljon voimia!

    VastaaPoista
  3. Saanko kysyä, millaiset pisteet sait äidinkielestä? ^^
    Itse en vielä tiedä omiani, enkä kyllä ehkä tahdo tietääkään. Lisäksi on kauheat paineet onnistua englannissa, kun syksyllä sen jo kirjoitin ja nyt korotan. M siitä kyllä tuli syksyllä ja olen siihen sinänsä ihan tyytyväinen, mutta kun se jäi ihan liian pienestä kiinni, että olisi tullut E. Rasittavaa olla niin perfektionisti.

    Ymmärrän sun pelkosi. Sä kuitenkin pärjäät aivan varmasti! Se on hienoa, että sulla on mahdollisuus saada apua.
    Ja ymmärrän tuonkin hyvin, ettet halua vanhempiesi saavan tietää. Se on suurin syy sille, miksi olen itse yrittänyt kieltää kaikki ongelmat, vaikka useasti on sanottu, että hanki apua.

    VastaaPoista
  4. Hienoa, että sä sait noin hyvät pisteet!
    Mua kanssa vähän pelottaa se huumorin keinot, koska en oikeastaan nyt jälkeenpäin ajatellen edes tiedä, mitä se tarkoittaa...

    Ja olen ajatellut nyt hakea opiskelemaan, mutta eri asia sitten, pääsenkö. En ole vielä päättänyt, uskallanko hakea Taideteolliseen korkeakouluun Elokuva-ja televisiokäsikirjoitusta opiskelemaan. Sinne on niin hirveän vaikea päästä, että mahdollisuudet on todella pienet.
    Sitten ajattelin hakea Metropolia ammattikorkeakouluun myöskin käsikirjoitusta opiskelemaan. Olen epävarma siitäkin, koska sinne vaikuttaa pelkästään valintakoe, johon ihmiset valitaan ennakkotehtävien perusteella. Todistus ei auta lainkaan ja se on ahdistavaa, koska mulla on kuitenkin hyvä todistus.
    Sitten haen vielä Valtiotieteelliseen Helsinkiin opiskelemaan Viestintää. Se antaisi todella hyvät mahdollisuudet toimittajan ammattiin. Aluksi ajattelin että olen ihan vahvoilla sinne pääsemisen suhteen, mutta sitten tajusin, että sinne haki viime vuonnakin yli 700 ihmistä... Sisään pääsee n. 30. 30 on kyllä paljon, mutta 700 on vielä enemmän.
    Hirveästi ahdistaa kaikki.

    Sä olit suuntautumassa johonkin muotialalle?

    VastaaPoista